Kruununhaka
Metsäsian kortteli – no 2
Metsäsian eli mäyrän kortteli sijoittuu Snellmaninkatu 3-5 – Hallituskatu 5, Snellmaninkatu 7 – Kirkkokatu 14 ja Kirkkokatu 8-12 – Ritarikatu 4-8 – Hallituskatu 3 väliselle alueelle.
Arkkitehti Carl Albert Edelfelt, taidemaalari Albert Edelfeltin poika, piirsi Hallituskadun ja Snellmaninkadun kulmassa sijaitsevan rakennuksen, joka valmistui 1860-luun lopulla. Aluksi se tehtiin yliopistolle ja siellä oli ensimmäisenä yliopiston kemiallinen laboratorio ja myöhemmin geologian laitos. Rakennus palveli yli sata vuotta yliopistoa, mutta entistämisen jälkeen siihen on majoittunut valtioneuoston yksiköitä.
Saman kohtalon on kokenut viereinen 1883-84 Gustaf Nyströmin suunnittelemana valmistunut kemian laitos sekä Hallituskatu 3:ssa sijaitseva ns. Pihlflykt-Willebrandintalo, jonka piirtäjäksi arvellaan Jean Wiikiä. Valmistusvuosi oli 1843.
Vielä 1960-luvulla Metsäsian kortteli oli samannäköinen kuin se oli ollut 1800-luvun loppupuolella. Joka tontilla oli komeita kivitaloja, tyylikkäitä asuintaloja ja vaatimattomia puutaloja. Sen jälkeen tuli on tehnyt tuhojaan, rakennuksia on purettu ja uusia rakennettu.
Snellmaninkatu 3-5
Laboratoriorakennuksen permannon alla on yhä puhdasvetinen kaivo, joka tunnettiin aikoinaan Kruununhaan terveyslähteen nimellä. Siinä lähiseudun asukkaat kävivät juottamassa kotieläimiään, joivat toki vettä itsekin, sillä he uskoivat vakaasti veden tervehdyttävään voimaan. Vettä juotiin olkipillillä, ja juomisen jälkeen suu oli huuhdottavatoisella vedellä, jotta hampaat olisivat pysyneet kunnossa. Juomiseen liittyi uskomuksellisiakin rituaaleja.
Vuoteen 1876 eli siksi, kunnes kaupunki sai oman vesijohtolaitoksen, lähde oli kemian laitoksen ahkerassa käytössä. Yhä vieläkin kaivo pystyisi tuottamaan veden koko Kruununhaan asujaimistolle.
Kemian laitoksen innokas opiskelija oli aikoinaan Z. Topelius, joka kuvailee vaikutelmiaan seuraavasti: ”Laboratoriossa oli kaikenlaisia raaka-aineita, kivennäisiä, metalleja ja happoja; halusin tietää, mitä niistä tuli, kun niitä sekoitettiin yhteen, keitettiin, paistettiin, sulatettiin vuoissa tai liuotettiin hapoissa. Minä pilasin vaatteeni, poltin sormeni, päästin inhottavia hajuja laboratorioon ja sain aikaan mitä merkillisimpiä yhdistelmiä, joita moni alkemisti on minua ennen kokeillut, mutta viisasten kiveä en minäkään löytänyt.”
Opettajakautenaan Topelius asui pikkuruisessa puutalossa Ritarikatu 6:n pihalla, myöhemmin Topelius-salin nimellä tunnetussa talossa.
J.W. Snellman asui kadun puolella prameassa puutalossa, jonka alaosa oli kiveä. Tuo rakennus esiintyi vielä amerikkalaisessa elokuvassa Kremlin kirje, joka filmattiin vuonna 1970. Tyhjäksi jääneelle tontille nousi Osmo Lapon piirtämä Valtioneuvoston linnan lisärakennus. Sen tieltä jouduttiin purkamaan myös kivinen koulurakennus, jonka tunnettu pedagogo Lucina Hagman oli rakennuttanut vuosisadan vaihteessa Kirkkokatu 12:een. Koulu oli aloittanut vuotta aikaisemmin hänen asunnossaan Kirkkokadun ja Ritarikadun kulmassa. Koulu toteutti aikaansa nähden uusia ja vapaita kasvatusperiaatteita. Myöhemmin koulu jatkoi toimintaansa Pihlajamäessä Helsingin Uuden Yhteiskoulun nimellä.
Ritarikatu 12, 10, 8, 6, 4 ja 2 Aleksanterinkadulle päin nähtynä.
Näytä tarkat tiedot
Valokuva
Rosenbröijer A. E., valokuvaaja1880–1889
Kirkkokadulla on vielä kaksi kivitaloa, jotka ovat Suomen Pankin käytössä. Matalan kulmatalon alakerrassa toimi vuosisadan ajan Kruununhaan apteekki, Helsingin viidenneksi vanhin. Sieltä peräisin olevaa arvokasta apteekkitavaroiden kokoelmaa säilytetään Turun apteekkimuseossa. Talon rakennutti 1842-44 leipurimestari Abraham Möller, joka lienee pitänyt talossa myös leipuriliikettä päätellen yhä havaittavista tiiliuunien jätteistä talon kellarissa.
Kirkkokatua
Entistä okranväristä kulmataloa Valtioneuvostoa vastapäätä kutsutaan entisten omistajien mukaan Pihlflykt-Willebrandin taloksi. Sen rakennutti 1843-44 asuintalokseen kaupunginkirurgi Fredrik Pihlflykt. Felix von Willebrandin omistukseen tontti siirtyi 1880-luvulla, jolloin sitä jatkettiin muuttamalla Pihlflyktin vaunuvajatkin asuinkäyttöön. Yliopistolle talo siirtyi 1910-luvulla. Seb. Gripenberg korotti sitä kerroksella ja nyt se palvelee entistettynä valtioneuvostoa. Kirurgi Pihlflykt esiintyy tarinoissa kaupungin haavurina eli välskärinä, joka tunnettiin nimellä Pihlsbubben. Kun hoitoon pyrkivä kolkutteli talon kulmassa olevaa ovea, kurkisti haavuri ensin ovessa olevasta luukusta, onko häiritsijä todella avun tarpeessa, ennen kuin avasi oven.
Lähteet:
Jäntti, Jarna: Helsingin korttelieläimet. Kantakaupungin kuvitettua historiaa.
Ollila, Kaija: Puhvelista Punatulkkuun – Helsingin vanhoja kortteleita.
finna.fi kuva-arkisto
Sari Kuoppala 