Servaalin eli Afrikkalaisen pantterikissan korttelin jakoi Hallituskatu alussa kahtia. Toiselle puolelle jäi Ritarihuone puistikkoineen. Sitä vastapäätä kadun toisella puolella kohosi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran talo, jonka takana oli joukko asuintaloja sekä entinen koulurakennus. Myöhemmin Ritarihuone puistikkoineen on erotettu omaksi korttelikseen.
Servaali sijoittuu Hallituskadun, Mariankadun, Ritarikadun ja Kirkkokadun rajaamalle alueelle. Ritarikadun takapihalta valtio antoi ilmaiseksi tontin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle, joka rakennutti talon vuosina 1887–1888 arkkitehti Sebastian Gripenbergin tekemien ehdotuksien pohjalta. Valituksi tuli lopulta uusrenessanssia edustava kaksikerroksinen rakennus, jonka pohjakerroksessa oli pienet asunnot talon vahtimestarille ja lämmittäjä-talonmiehelle sekä tilat kirja- ja halkovarastoille. Ensimmäiseen kerrokseen sijoitettiin kirjasto ja arkisto, ja toiseen kerrokseen juhlasali, jonka molemmille puolille rakennettiin sivuhuoneet. Toisesta kerroksesta löytyi myös SKS:n virkamiehen asunto ja poisvuokrattavaa tilaa. Arkkitehtuurihistorioitsija Sirpa Hailan mukaan rakennuksesta tehtiin niin koristeellinen kuin kansalaiskeräyksellä hankitut varat suinkin antoivat myöten. Portaali tehtiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen kalliimmasta materiaalista, jotta siitä tulisi kauniimpi ja enemmän antiikin mukainen. Ulkoseinien punatiilipintaan rapatuilla detaljeilla taas haluttiin jäljitellä graniitin väriä. Lisäksi julkisivua koristivat kuvanveistäjä Carl Aeneas Sjöstrandin muotoilemat Snellmanin ja Lönnrotin rintakuvat. SKS:n 125-vuotisjuhlavuodeksi (1956) ilmestyneessä Ladun hiihdin -kirjassa todettiin, että talossa ja erityisesti sen portaikossa yhdistyivät eri tyylisuunnat klassismista renessanssiin ja barokin raskasmuotoisesta koristeellisuudesta Engelin ajan empirepylväisiin ja kultaan ja valkeaan.
Tämän monia tyylisuuntia heijastavan rakennuksen uumenissa sijaitsee maailman suurin kansanrunousarkisto, jonka mittaamattoman arvokkaissa kokoelmissa ovat mm. Lönnrotin sanakirjat alkuperäisasussaan.
Akseli Gallen-Kallela lahjoitti akvarellin, joka kuvaa millaiselta tontti näytti ennen nykyisiä rakennuksia. Se on maalattu vuonna 1883 vastapäisestä Ritarihuoneen ikkunasta. Siinä esittäytyy sekava rykelmä ränsistyneitä hökkeleitä ja vajoja, jotka olivat nousseet vähitellen tälle rantaan ulottuvalle suolle.
Ritarikadulta Mariankadulle ulottuvalle tontille rakennutti muurarimestari Aleks. Ärt komean kivisen asuintalonsa vuosina 1885-1886. Siitä kertoo graniittilaatta talon seinässä. Tontin oli saanut neiti Olga Ärt vuonna 1879.
Laurellska skolanin talon naapuritontilla perusti aikoinaan kaksi naista, Mia Sahlberg ja Victoria Laurell, joiden molempien nimellä tämä ruotsinkielinen tyttökoulu aluksi tunnettiin. Tämän, Mariankatu 10 – Ritarikatu 5 – Kirkkokatu 10 , piirsi arkkitehti Karl Hård af Segerstad vuonna 1927.
Ritarikatu 3 b – Mariankatu 8 b rakennuksen on piirtänyt arkkitehti A. Mellin ja se valmistui vuonna 1886. Mariankatu 10 – Ritarikatu 5 – Kirkkokatu 10 on piirtänyt arkkitehti Karl Hård af Segerstad vuonna 1927. Tämä on entinen Laurellska skolanin talo. Mariankadun kulmaan rakennettiin asuintalo vuonna 1935. Sen piirsi arkkitehti Marius af Schultén.
Lähteet:
Jäntti, Jarna: Helsingin korttelieläimet. Kantakaupungin kuvitettua historiaa.
Ollila, Kaija: Puhvelista Punatulkkuun – Helsingin vanhoja kortteleita.
finna.fi kuva-arkisto
Sari Kuoppala 