Suomen Pankki – kortteli 43 – osa 1
Hallituskadun ja Rauhankadun väliin jää kukkula, jota kutsuttiin aikoinaan Tallimäeksi. Se oli kadunlouhijoille todellinen koetinkivi, sillä maaston tasoitus olisi tullut kalliiksi. Tallimäelle oli 1800-luvun puolella ehtinyt syntyä tiheää, joskin järjestäytymätöntä asutusta. Carl Ludvig Engeliä eivät moiset pikkuseikat kuitenkaan häirinneet hänen suunnitellessaan paikalle monumentaalirakennuksiaan, Yliopiston kirjastoa, Tuomiokirkkoa sekä pientä kreikkalaiskatolista temppeliä. Myöhemmin Tallimäelle syntyi vielä yksi julkinen rakennus lisää – Suomen Pankki.
jatka lukemista… https://wordpress.com/post/sarikuoppala.com/1737
Vuohi – kortteli 44 – Kansallisarkisto
Valtionarkisto valmistui vuonna 1890, mutta sen tarina alkoi jo 1809, jolloin Suomi liitettiin Venäjään. Haminan rauhansopimuksen mukaan Suomea koskevat asiakirjat oli siirrettävä Ruotsista Suomeen. Kun ne oli saatu Turkuun, edessä oli heti muutto uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin.
Jatka lukemista…
https://wordpress.com/post/sarikuoppala.com/1682
Vuohi – kortteli 44, 0sa 2.
Yrjö Koskisen kadun eteläisellä reunalla on kaksi uudempaa rakennusta. Unioninkatu 35 on Valtiotieteellisen tiedekunnan tiloja, ja sen on piirtänyt Einari Teräsvirta. Rakennus valmistui vuonna 1962. Ensimmäisenä siellä toimi Helsingin yliopiston biokemian ja radiokemian laitos. Uusin rakennus, jossa toimii Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskola, valmistui 2010-luvulla.
jatka lukemista… https://wordpress.com/post/sarikuoppala.com/1636
Vanha kirkkopuisto on keskustan suosituimpia oleskelupuistoja. Se on pinta-alaltaan 3,5 ha ja sen suunnittelijoita ovat 1820-luvulla Anders Kocke ja C. L. Engel, 1870-luvulla Mårten Stenius, vuonna 1936 luultavasti kaupunginpuutarhuri Svante Olsson ja peruskorjauksen suunnitteli 1998 Terttu Nukari.
Puisto on entinen hautausmaa, jonka mullassa maatuvat suurmiehet ja sodissa kuolleet vainajat.
jatka lukemista…https://wordpress.com/post/sarikuoppala.com/1573
Vuohi – kortteli 44
Vuohen kortteli sijoittuu Liisankatu-Snellmaninkatu-Rauhankatu-Unioninkatu -alueelle ja sen ja sen jakaa kahtia Yrjö Koskisen katu (ent. Puutarhakatu). Koko korttelin omistaa Suomen valtio. Koska Vuohessa on useita historiallisia rakennuksia jaan tarinan useampaan osaan.
Unioninkatu 37 – Liisankatu 20 on C. L. Engelin piirtämä Vanha klinikka.
Piirros Jarna Jäntti.
jatka lukemista …https://wordpress.com/post/sarikuoppala.com/1524
Kaksi nuorta kauppamiestä ostivat 1700-luvun puolivälissä tontin torin kulmasta paikasta, jonka nykyisenä osoitteena on Katariinankatu 5. Toinen heistä, Johan Sederholm, lunasti myöhemmin tontin itselleen ja rakennutti siihen talon.
Tontin vaiheet tunnetaan 1600-luvulta alkaen. Isonvihan jälkeen oli tähän kulmaan noussut kauppias Johan Julius Sundin punainen puutalo, jonka ikkunanpielet ja -luukut olivat siniset. Katariinankadun kohdalla kulki siihen aikaan yksi kaupungin pääviemäreistä.
Servaalin kortteli – no 3
28.10.2020
Servaalin eli Afrikkalaisen pantterikissan korttelin jakoi Hallituskatu alussa kahtia. Toiselle puolelle jäi Ritarihuone puistikkoineen. Sitä vastapäätä kadun toisella puolella kohosi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran talo, jonka takana oli joukko asuintaloja sekä entinen koulurakennus. Myöhemmin Ritarihuone puistikkoineen on erotettu omaksi korttelikseen.
Kruununhaka
Metsäsian kortteli – no 2
Metsäsian eli mäyrän kortteli sijoittuu Snellmaninkatu 3-5 – Hallituskatu 5, Snellmaninkatu 7 – Kirkkokatu 14 ja Kirkkokatu 8-12 – Ritarikatu 4-8 – Hallituskatu 3 väliselle alueelle.
Arkkitehti Carl Albert Edelfelt, taidemaalari Albert Edelfeltin poika, piirsi Hallituskadun ja Snellmaninkadun kulmassa sijaitsevan rakennuksen, joka valmistui 1860-luun lopulla. Aluksi se tehtiin yliopistolle ja siellä oli ensimmäisenä yliopiston kemiallinen laboratorio ja myöhemmin geologian laitos. Rakennus palveli yli sata vuotta yliopistoa, mutta entistämisen jälkeen siihen on majoittunut valtioneuoston yksiköitä.
Sari Kuoppala 